Kuntien verotulojen ennustekehikon kuntatiedosto

Veroennuste 10 201509.10.2015 11:22
 
Hei,

kuntakohtaiset veroennustekehikot on päivitetty 6.10.2015 julkaistun koko maan veroennustekehikon pohjalta.

Kuntakohtaisessa kehikossa on pääosin samaiset oletukset kun syyskuun päivityksessä. Muutokset perustuvat lähinnä Verohallinnon päivitettyihin ennakkotietoihin verovuoden 2014 veroista sekä tarkentuneisiin tietoihin veroperustemuutoksien vaikutusarvioista. Kuntaryhmän verovuoden 2015 jako-osuuden oikaisua on ennakoitu kehikossa ennakkotietojen perusteella.

Kunnallisveron osalta veroennustekehikon perustana toimivat Verohallinnon julkaisemat tilastot. Päivitetyssä kehikossa on otettu huomioon muun muassa verontilitysten kehitys syyskuulle 2015 asti ja Verohallinnon ennakkotiedot (per 5.10.2015) verovuoden 2014 verotuksesta ja siihen liittyvästä marraskuun maksuunpanotilityksestä. Kuntaliiton arvioita verotulojen kehityksestä laadittaessa olemme huomioineet uusimmat tiedot palkkasumman aiempia ennusteita huonommasta kehityksestä, työttömyyden kasvusta sekä valtiovarainministeriön arvioita vuosien 2015 - 2018 tulokehityksestä ja yhteisöverokertymästä. Veroperustemuutokset vuodelle 2016 on huomioitu hallitusten esitysten mukaisina. Tulopohjassa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vaikuttavat maksuunpantavan veron määrään vähentävästi. Työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa 0,65 %:sta 1,15 %:in vuonna 2016 ja työeläkemaksut ovat nousemassa vuonna 2017 aiemmin oletettua enemmän.

Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Inflaatiotarkistus toteutetaan korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä ja tuloveroasteikon rajoja niin, että kunnallisverontuotto vähenee 49 miljoonalla eurolla. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen, joka perustuu osittain edellisen hallituksen ja osittain Sipilän hallituksen päätöksiin. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kunnallisverotuloja nettomääräisesti noin 262 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä.

Menetykset on esitetty kompensoitavaksi kuntakohtaisesti valtionosuuksien lisänä. Vuoden 2017 osalta kehikoissa on oletettu, että hallitusohjelman veropoliittista linjaa noudatetaan ja esimerkiksi yrittäjävähennys otetaan käyttöön.

Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %.

Kiinteistöveron osalta on vuoteen 2015 asti tukeuduttu Verohallinnon kiinteistöverotilastoihin. Nyt lokakuun kehikossa on tuoreet kuntakohtaiset kiinteistöjen verotusarvot verovuodelle 2015. Hallituksen esityksessä (HE 26/2015) on vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta sekä vuodelle 2017 yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien muuttamista. On syytä huomioida, että esitys on muuttunut osittain luonnosvaiheen jälkeen.

Vuodelle 2016 on esitetty seuraavia muutoksia kiinteistöveroprosenttien ylärajoihin:

1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta.
2. Voimalaitosrakennuksen ja – rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin.
3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.

Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80—1,55 prosentista 0,86 – 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37- 0,80 prosentista 0,39 – 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Nämä muutokset on huomioitu kuntakohtaisesti siten, että alle uusien alarajojen olevat kiinteistöveroprosentit on nostettu vuodelle 2017 esitetylle uudelle alarajalle.

Kiinteistöverolakia koskeva hallituksen esitys (HE 26/2015) on eduskunnan käsittelyssä. Tämän hetken tiedon mukaan eduskunta käsittelee lainsisältöä suuressa salissa 15.10.2015. Kun lain sisältö on hyväksytty eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä, niin lähetämme kuntiin Kuntaliiton yleiskirjeen veroprosenttien ilmoittamisesta sisältäen eduskunnan vahvistamat vaihteluvälit. Lain lopullinen vahvistaminen tapahtuu vasta marraskuun puolella.

Muita tiedostoja


Verohallinnon Tulorekisteritietojen pohjalta tuottama Tulokehitystilasto vuodelta 2021.

Kuntakohtaista verotuksen vertailutietoa Power BI -sovelluksessa

Kuntien arvioidut negatiiviset kunnallis- ja yhteisöverotilitykset joulukuussa 2018.

Kuntien arvioidut negatiiviset kunnallis- ja yhteisöverotilitykset joulukuussa 2018.

Kuntakohtaisen yhteisöveron jako-osuuden esimerkkilaskenta verovuodelle 2017.

Kuntakohtainen väestöennuste 30.10.2015

Verohallinnon tilastotietokanta - kuntakohtaiset verotiedot